Keväällä talvikalastus on nautinnollisimmillaan

Keväällä talvikalastus on nautinnollisimmillaan

Pilkkiminen on yksi suosituimmista talvisista ulkoilulajeistamme. Siihen maamme tuhannet järvet ja satojen kilometrien mittainen rannikko tarjoavat oivan mahdollisuuden. Käyttökelpoisia pilkkivesiä löytyy liki kaikkialta!

Hyvän liikunnan lisäksi pilkkimisestä saa mielenvirkeyttä ja usein myös raaka-aineita terveelliseen ateriaan. Pilkkijä ei tarvitse lupia, koska harrastus luetaan marjanpoimimisen tavoin jokamiehen oikeuksiin, pois lukien kuitenkin erityiskalastuskohteet. Varusteet pilkkimiseen saa kohtuullisella rahalla.

Mistä kaloja saa?

Kalojen etsiminen kannattaa aloittaa aina rantojen tuntumasta. Niemien kärjet, lahdenpoukamat, purojen suut, salmet, ruovikon reunat ja muut vaihtelevat muodot rantaviivassa voivat olla hyviä ottipaikkoja. Varmemmalla pohjalla kalojen haku on silloin, kun käytettävissä on syvyyskartta, jonka avulla löytää rannasta kauempana sijaitsevien kiinnostavien matalikkojen sijainnin. Myös muiden pilkkijöiden näkyminen kielii usein hyvästä kalapaikasta.

Satunnaiset reiät siellä täällä kielivät, ettei kalaa ole löytynyt. Usean reiän ryppäät ovat usein varma merkki jonkinlaisesta saalispaikasta. Siitä kannattaa kokeilla, tehdä uusia reikiä vähän sivummalle mutta kenties samalle syvyysvyöhykkeelle. Joskus ahvenet tuntuvat olevan yllättävän tarkkoja oleskelusyvyydestään.

Pilkkimisen tekniikkaa

Jokainen kesäkalastusta harrastanut tietää, ettei kala syö samalla innolla aamusta iltaan. Ottiajat ovat olemassa talvellakin. Alku- ja keskitalvella päivän ollessa lyhimmillään ottiajoilla on kenties vähiten merkitystä. Kaloja voi saada melkein mihin aikaan tahansa valoisaan aikana. Tai olla saamatta, joka sekin on mahdollinen vaihtoehto.

Kevättalvella valoisan ajan venyttyä jo puolen vuorokauden mittaiseksi ja ylikin, aamu- ja iltasyönti erottuvat toisistaan. Erityisen selvänä ilmiö esiintyy kirkkaissa vesissä ja aurinkoisilla keleillä. Parhaalle aamusyönnille ehtimiseksi pitää siis jäällä kykkiä jo auringonnousun aikaan, ja illalla lähtöä kannattaa venyttää auringonlaskun tuolle puolelle. Keskipäivällä kannattaa kokeilla varjorannoilta tai paikoista, missä lumilaikku viivyttelee muuten paljaaksi sulaneella jäällä ja luo hiukan himmennystä ahventen valtakuntaan.

Kuinka syvältä kalaa saa?

Pilkkiä uitetaan yleensä aivan pohjan tuntumassa, 5-50 sentin päässä siitä. Sieltä nappaa varmimmin. Joissain paikoissa välivesipilkintä tai jopa jään alunen antaa paremmin, mutta aloittelijalle pohjaratkaisu on turvallisempi.

Ahvenia ja useimpia muitakin kaloja pilkitään tavallisimmin noin 1-5 metrin syvyisestä vedestä. Hyvä nyrkkisääntö on, että mitä sameampi vesi, sitä matalammassa pysytellään. Sen sijaan kirkkaissa vesissä antoisimmat apajat saattavat löytyä 5-10 metristä, toisinaan syvemmältäkin. 20 metriä alkaa jo olla Suomen oloissa eräänlainen maksimisyvyys.

Myös vuodenaika vaikuttaa jossain määrin pilkkisyvyyteen. Alkutalvesta lunta ja jäätä on vähän, joten valo tunkeutuu syvälle. Juuri tapahtunut syksyn täyskierto on hapettanut syvänteet ja pyöräyttänyt lämpimämmän veden pohjan tuntumaan. Tästä johtuen kaloja kannattaa tavoitella tavallista syvemmältä. Kevättalvella taas syvänteiden happipitoisuus saattaa olla heikentynyt. Monia kaloja ajaa rantoihin päin myös kohta alkava kutu, joten nyt pilkkiä kannattaa pompottaa matalikoilla.

Kuinka kauan sitten viipyä yhdellä reiällä, ellei mitään tapahdu siiman alapäässä? Moni kilpapilkkijä saattaa vastata, että minuutti korkeintaan. Jos alla on nälkäinen ahven, se nappaa heti kiinni. Haluttomampi kala sen sijaan saattaa vaatia pidemmän houkuttelun. Kuitenkin, ellei viidessä minuutissa tapahdu mitään, voi ryhtyä katselemaan uutta avannon paikkaa. Tämä koskee erityisesti ahventa, kirjolohen ja muiden jalokalojen pilkkimisessä samaa reikää sopii tuijottaa huomattavasti pitempäänkin.

Kireitä Siimoja!

Jussi Ovaskainen114 Artikkelia

    Polarin uusi OH1 sykesensori

    Polarin uusi OH1 sykesensori

    Polarin uutuus, OH1 optinen sydämen sykkeen mittaava sykesensori kiinnitetään joko olka- tai kyynärvarteen. Kiinnitys tapahtuu helppokäyttöisellä ja miellyttävän tuntuisella hihnalla. Sykesensorin usb-ladattava akku kestää yhtäjaksoisesti 12 tunnin syketietojen keräämisen. Laitteen sisäiseen muistiin mahtuu jopa 200 tuntia syketietoja. Sensori hyödyntää Polarin omaa, tieteellisesti…

    Kevyesti kalaan – jigillä nappaa

    Kevyesti kalaan – jigillä nappaa

    Jigi on yleistynyt heittokalastuksen muotona hyvien saalismäärien ansiosta. Jigivieheitä on satoja erilaisia. Yksinkertaistettuna kyse on kumimadosta tai -kalasta, jossa on koukku. Vieheen annetaan heiton jälkeen valua pohjaan ja kelattaessa sitä pompotetaan pohjaa pitkin. Jigillä voi saada saalista aina Hangosta Nuorgamiin, joten kyseessä on…

    Voita Kari Traa -merinovillainen alusasusetti

    Voita Kari Traa -merinovillainen alusasusetti

    Moderni merinovilla on erittäin miellyttävä käyttää niin kylmällä kuin kuumalla, eikä kutita ihoa. Kari Traan Åkle on erittäin modernia villakudosta perinteisessä norjalaisvillapaitakuosissaan, ja se suorastaan hyväilee ihoa. Merinovilla hylkii likaa ja bakteereja, joten siihen kertyy paljon vähemmän epämiellyttäviä tuoksuja keinokuituisiin…