Keväällä talvikalastus on nautinnollisimmillaan

Keväällä talvikalastus on nautinnollisimmillaan

Pilkkiminen on yksi suosituimmista talvisista ulkoilulajeistamme. Siihen maamme tuhannet järvet ja satojen kilometrien mittainen rannikko tarjoavat oivan mahdollisuuden. Käyttökelpoisia pilkkivesiä löytyy liki kaikkialta!

Hyvän liikunnan lisäksi pilkkimisestä saa mielenvirkeyttä ja usein myös raaka-aineita terveelliseen ateriaan. Pilkkijä ei tarvitse lupia, koska harrastus luetaan marjanpoimimisen tavoin jokamiehen oikeuksiin, pois lukien kuitenkin erityiskalastuskohteet. Varusteet pilkkimiseen saa kohtuullisella rahalla.

Mistä kaloja saa?

Kalojen etsiminen kannattaa aloittaa aina rantojen tuntumasta. Niemien kärjet, lahdenpoukamat, purojen suut, salmet, ruovikon reunat ja muut vaihtelevat muodot rantaviivassa voivat olla hyviä ottipaikkoja. Varmemmalla pohjalla kalojen haku on silloin, kun käytettävissä on syvyyskartta, jonka avulla löytää rannasta kauempana sijaitsevien kiinnostavien matalikkojen sijainnin. Myös muiden pilkkijöiden näkyminen kielii usein hyvästä kalapaikasta.

Satunnaiset reiät siellä täällä kielivät, ettei kalaa ole löytynyt. Usean reiän ryppäät ovat usein varma merkki jonkinlaisesta saalispaikasta. Siitä kannattaa kokeilla, tehdä uusia reikiä vähän sivummalle mutta kenties samalle syvyysvyöhykkeelle. Joskus ahvenet tuntuvat olevan yllättävän tarkkoja oleskelusyvyydestään.

Pilkkimisen tekniikkaa

Jokainen kesäkalastusta harrastanut tietää, ettei kala syö samalla innolla aamusta iltaan. Ottiajat ovat olemassa talvellakin. Alku- ja keskitalvella päivän ollessa lyhimmillään ottiajoilla on kenties vähiten merkitystä. Kaloja voi saada melkein mihin aikaan tahansa valoisaan aikana. Tai olla saamatta, joka sekin on mahdollinen vaihtoehto.

Kevättalvella valoisan ajan venyttyä jo puolen vuorokauden mittaiseksi ja ylikin, aamu- ja iltasyönti erottuvat toisistaan. Erityisen selvänä ilmiö esiintyy kirkkaissa vesissä ja aurinkoisilla keleillä. Parhaalle aamusyönnille ehtimiseksi pitää siis jäällä kykkiä jo auringonnousun aikaan, ja illalla lähtöä kannattaa venyttää auringonlaskun tuolle puolelle. Keskipäivällä kannattaa kokeilla varjorannoilta tai paikoista, missä lumilaikku viivyttelee muuten paljaaksi sulaneella jäällä ja luo hiukan himmennystä ahventen valtakuntaan.

Kuinka syvältä kalaa saa?

Pilkkiä uitetaan yleensä aivan pohjan tuntumassa, 5-50 sentin päässä siitä. Sieltä nappaa varmimmin. Joissain paikoissa välivesipilkintä tai jopa jään alunen antaa paremmin, mutta aloittelijalle pohjaratkaisu on turvallisempi.

Ahvenia ja useimpia muitakin kaloja pilkitään tavallisimmin noin 1-5 metrin syvyisestä vedestä. Hyvä nyrkkisääntö on, että mitä sameampi vesi, sitä matalammassa pysytellään. Sen sijaan kirkkaissa vesissä antoisimmat apajat saattavat löytyä 5-10 metristä, toisinaan syvemmältäkin. 20 metriä alkaa jo olla Suomen oloissa eräänlainen maksimisyvyys.

Myös vuodenaika vaikuttaa jossain määrin pilkkisyvyyteen. Alkutalvesta lunta ja jäätä on vähän, joten valo tunkeutuu syvälle. Juuri tapahtunut syksyn täyskierto on hapettanut syvänteet ja pyöräyttänyt lämpimämmän veden pohjan tuntumaan. Tästä johtuen kaloja kannattaa tavoitella tavallista syvemmältä. Kevättalvella taas syvänteiden happipitoisuus saattaa olla heikentynyt. Monia kaloja ajaa rantoihin päin myös kohta alkava kutu, joten nyt pilkkiä kannattaa pompottaa matalikoilla.

Kuinka kauan sitten viipyä yhdellä reiällä, ellei mitään tapahdu siiman alapäässä? Moni kilpapilkkijä saattaa vastata, että minuutti korkeintaan. Jos alla on nälkäinen ahven, se nappaa heti kiinni. Haluttomampi kala sen sijaan saattaa vaatia pidemmän houkuttelun. Kuitenkin, ellei viidessä minuutissa tapahdu mitään, voi ryhtyä katselemaan uutta avannon paikkaa. Tämä koskee erityisesti ahventa, kirjolohen ja muiden jalokalojen pilkkimisessä samaa reikää sopii tuijottaa huomattavasti pitempäänkin.

Kireitä Siimoja!

Jussi Ovaskainen217 Artikkelia

    Tieto sykkeestä ja levon määrästä tuottaa parempia tuloksia

    Tieto sykkeestä ja levon määrästä tuottaa parempia tuloksia

    Pikajuoksija Lotta Harala ja hiihtovalmentaja Toni Roponen kohtasivat Polarin järjestämässä lanseeraustilaisuudessa. Aiemmin toisilleen tuntemattomien persoonien juttelu kääntyi nopeasti multisportkellojen antaman tiedon hyödyntämiseen huippu-urheilussa. Toni Roponen valmentaa maajoukkuehiihtäjiä Riitta-Liisa Roposta ja Matti Heikkistä. Hänelle modernien kellojen data on tärkeä osa valmennustyötä.…

    Polar Vantage M -multisportkello tavoitteellisille urheilijoille

    Polar Vantage M -multisportkello tavoitteellisille urheilijoille

    Polar Vantage M:ssä on Polarin uusi ainutlaatuisen tarkka Precision Prime-rannesykkeenmittausteknologia. Toinen uutuus on  Trainig Load Pro, jonka avulla urheilija saa tarkkaa tietoa kehon tilasta ja harjoitustensa kuormittavuudesta. Kellossa on 130 lajiprofiilia ja se on muotoilultaan ohut ja kevyt, mutta siitä huolimatta…

    Polar Vantage V - multisportkello huippu-urheilijoille

    Polar Vantage V - multisportkello huippu-urheilijoille

    Vantage V on Polarin kaikkien aikojen edistyksellisin multisportkello, jossa yhdistyvät huippuluokan urheiluteknologia sekä tyylikäs ja kestävä muotoilu.  Polar Vantage V:ssä on täysin uudenlainen Precision Prime -rannesykkeenmittausteknologia sekä maailman ensimmäinen juoksutehon mittaus ranteesta. Kello on kehitetty huippu-urheilijoille ja -valmentajille, jonka vuoksi…