Sähköavusteisesta pyörästä käytetään usein nimeä sähköpyörä, mikä on vähän harhaanjohtava. Sähköavusteinen pyörä vaatii fyysistä polkemista, johon moottori voi antaa lisävoimaa. Rakkaalla lapsella on monta nimiä, sillä sähköavusteisesta polkupyörästä käytetään myös nimeä e-pyörä.
Sähköavusteiset polkupyörät ovat lyöneet itsensä läpi eritoten Keski-Euroopassa. Saksassa arvioitiin viime vuonna myydyn noin 1 000 000 sähköpyörää! Jyrkkää myynnin kasvukäyrää voi huoletta ennustaa alkavalle kesälle myös Suomeenkin, arviolta 5 000 kappaleen verran.
Perinteiset polkupyörämerkit ovat ottaneet nämäkin markkinat haltuunsa, osa tosin sivubrändeillään. Saksalainen Bosch on muodostunut jonkinlaiseksi laadukkaampien elektroniikkaosien synonyymiksi. Myös Yamahan ja Shimanon komponentit luokitellaan laatutuotteiksi.
Helppo käyttää
Sähköpyörillä ajajan pitää polkea itse, mutta sähkömoottori helpottaa polkemista. Avun määrää voi säätää itse, usein säätö on 4 tai 5 portainen. Keski-Euroopassa sähköpyöriä käytetään paljon kaupungeissa. Esimerkiksi työmatka-ajoon pyörä antaa hiettömän tai ainakin vähähikisemmän vaihtoehdon.
Sähköavustimen käyttö on helppoa. Peukalolla ohjataan + tai – nappuloilla lisävoiman määrää. Lisävoima tulee pienellä viiveellä, eritoten lyhyen polkemattomuusjakson jälkeen. Viiveeseen kyllä tottuu nopeasti, mutta se saattaa aiheuttaa pieniä haasteita, esimerkiksi jyrkkään ylämäkeen lähdettäessä hiekkapinnalla. Kovaa polkaistaessa pyörä ruopaisee, jolloin jäädään paikalleen. Eli ylämäkeen lähtö pitää tehdä ilman sähköavustinta ja kytkeä se päälle ensimetrien jälkeen.
Akun teho riittää hyvin koko päiväksi
Pyörän akun latausaika vaihtelee akusta ja laturista riippuen. Kyse on kuitenkin tunneista, 3-8 tuntia. Akku riitti hyvin 6 tunnin pyöräilypäivän ajan. Olisi riittänyt muutaman tunnin pidempäänkin. Akku irrotetaan latauksen ajaksi ja ladataan erillisessä verkkovirtalaturissa. Latausaika on, akun koosta ja laturista riippuen, muutamia tunteja. Yleensä se laitetaan yöksi latauslaitteeseen.
Yksi sähköpyöriin liittyvä asia on niiden huolto. Maahantuojat kouluttavat nyt kiivaasti pyöräkauppiaita sähköpyörien saloihin. Mistään ydinfysiikasta ei ole kyse, mutta pyörähuolloissa uudesta asiasta. Nyt Suomen liki jokaisessa asiantuntevassa pyöräkaupassa on sähköpyörien huollon taitava persoona.
Laatuun kannattaa panostaa
Sähköpyöriä saa muutaman sadan euron lähtöhinnalla. Laatupyörien hinnat alkavat kahdesta tuhannesta eurosta. Suurin ero halpatuotteiden ja laadukkaampien välillä on niiden elinkaaressa, huoltamisessa sekä korjaamisessa. Laadukkaampien takuu on muutakin kuin sanahelinää, varaosia voi vaihtaa ja niitä on saatavilla sekä valtuutettuja korjaamoja löytyy vähänkään suuremmasta taajamasta. Rehellisyyden nimissä, sähköpyörien laitevikojen osalta, useimmiten turvaudutaan koko osan vaihtoon.
