Tieto sykkeestä ja levon määrästä tuottaa parempia tuloksia

Tieto sykkeestä ja levon määrästä tuottaa parempia tuloksia

Pikajuoksija Lotta Harala ja hiihtovalmentaja Toni Roponen kohtasivat Polarin järjestämässä lanseeraustilaisuudessa. Aiemmin toisilleen tuntemattomien persoonien juttelu kääntyi nopeasti multisportkellojen antaman tiedon hyödyntämiseen huippu-urheilussa.

Toni Roponen valmentaa maajoukkuehiihtäjiä Riitta-Liisa Roposta ja Matti Heikkistä. Hänelle modernien kellojen data on tärkeä osa valmennustyötä.

– Kestävyysurheilussa käytännössä kaikki harjoittelu on sykeohjattua treeniä. Rannelaitteella saadaan kerättyä kokonaisdata elimistön kaikesta kuormituksesta. Käytämme sykemittareita myös voima- ja nopeustreeneissä, jotta saamme tietoa siitä, mikä koko elimistön tila on.

Roposen valmennettavat käyttävät älykelloja eri tavoin.

– Riitta-Liisa seuraa myös unenlaatua, minkä kautta voidaan arvioida myös palautumistilaa. Seuraamme myös ortostaattista syketilaa, mutta minulle valmentajana se ei ole niin tärkeää tietoa. Minulle on tärkeä nähdä tietoja siitä, miten keho käyttäytyy erilaisissa harjoituksissa ja sitä kautta nähdä kokonaiskuormitusta. Sen sijaan Matti Heikkinen on vähän laiska näiden mittareiden kanssa, mutta olen pakottanut hänet käyttämään niitä jo 15 vuotta. Ne toimivat mainiosti myös harjoituspäiväkirjana. Yksi asia, jota Matti seuraa jokaisen treenin jälkeen, on maksimisyke. Hän seuraa sitä siksi, että mitä korkeammalle maksimisykkeen saa kestävyysurheilussa, sitä enemmän saa omasta kehosta irti.

Mittari auttaa ymmärtämään omia tuntemuksia

Moni mittareita vastustava kertoo kykenevänsä itse tuntemaan, missä tilassa keho on. Roposella on heille väkevä vasta-argumentti.

– Mittari auttaa vertaamaan omia tuntemuksia lukuihin. Kun treenataan kovaa, kuten Lotta tekee, urheilijan tuntemus hämärtyy siitä, miten hyvässä kunnossa ollaankaan. Mitä kovemmassa kunnossa ollaan, sitä suurempi riski on treenata liian kovaa eikä anneta riittävästi aikaa palautumiselle. Voisin kuvitella, että pikajuoksussa se menee niin, että kun on terävässä kunnossa, riski loukkaantumisille kasvaa treenin tuntuessa hyvälle. Otetaan vielä ”pari vetoa”, vaikka olisi aika jo levätä.  

Liika on liikaa

Lotta Harala nyökkäilee Roposen kertoessa omia näkemyksiään. Harjoituskauden testit menivät häneltä erinomaisesti, mutta kisakaudella hän jäi tavoitteistaan.

– Olen kunnianhimoinen ja päättäväinen, mikä johtaa siihen, että vedän usein vähän liian kovaa ja liian pitkään. Olen tosi huonosti käyttänyt multisportkelloja, joilla voi seurata sykettä ja palautumista. Nyt siihen tulee muutos, sillä haluan saada treenit, kehittymisen ja palautumisen hyvään balanssiin. Kun käytettävissä on luotettavaa dataa, palautumiselle antaa myös riittävästi aikaa.

Jussi Ovaskainen276 Artikkelia

    Team Rynkeby polkee hyvää

    Team Rynkeby polkee hyvää

    Team Rynkeby – God Morgon Finland on osa eurooppalaista hyväntekeväisyys-pyöräilyjoukkuetta, Team Rynkebytä. Joukkueen toiminnan tarkoituksena on kerätä rahaa vakavasti sairaiden lasten hyväksi. Tällä kaudella mukana on 54 joukkuetta seitsemästä maasta: Tanskasta, Ruotsista, Norjasta, Suomesta, Färsaarilta, Islannista ja Saksasta. Pyöräilijöitä on…

    Ahventa on hauska kalastaa

    Ahventa on hauska kalastaa

    Ahventa on perinteisesti mökeillä kalastetettu mato-ongella, mutta maukas piikkiselkä tarttuu myös vaappuun. Ahvenen matalavesikalastus alle kolme metriä syvissä vesissä on yleistynyt nopeasti, koska se on usein aika tuloksekasta. Tässä kalastustyylissä heitetään 4-9 sentin pituisia vaappuja, 2-4 koon lippoja sekä pienehköjä…

    Hauen kalastusvinkkejä harrastajille

    Hauen kalastusvinkkejä harrastajille

    Hauki on todennäköisin se ensimmäinen suuremoi kala, joka Suomessa vieheeseen tarttuu. Haukea löytyy lähes jokaisesta vesistöstä, mereltä aina Lapin perukoille asti. Se on hyvä vastus siiman päässä. Hauki on oikein käsiteltynä erinomaista lähiruokaa ja parhaimmillaan itsepyydettynä. Itsepyydetyn kalan makua ei…