Olli Ohtosen vinkit polkujuoksijan voimaharjoitteluun

Olli Ohtosen vinkit polkujuoksijan voimaharjoitteluun

Olli Ohtonen on entinen maajoukkuehiihtäjä, nykyinen aktiiviliikkuja. Työssään Jyväskylän Yliopiston tutkijana, Suomen sprinttihiihtomaajoukkueen valmentajana sekä Iivo Niskasen henkilökohtaisena valmentajana hän on hyvin perillä kestävyysurheilun ja myös polkujuoksun saloista.

Juoksija treenaa juoksemalla. Ohtonen suosittelee tavoitteellisia polkujuoksijoita panostamaan myös voimaharjoitteluun, sillä se parantaa hermojärjestelmän tehontuottokykyä sekä kestävyyssuorituksen taloudellisuutta.

– Voimaharjoittelu parantaa myös loppukirikykyä, mikä on tärkeä ominaisuus huipulle pyrkiville urheilijoille. Kaikille tärkeätä on voimaharjoittelun ennaltaehkäisevä vaikutus urheiluvammoihin. Parantuneen lihaskunnon myötä myös juoksumäärien sietokyky kasvaa. Kuntosalilta ei haeta lihasten kasvua, vaan hermolihasjärjestelmän voimantuottokykyä, joka palvelee kestävyyskunnon kehittymistä.

Kestävyysurheilijan voimaharjoittelu

Ohtonen hyödyntää valmennuksessaan ”Huippu-urheiluvalmennus: Kestävyys- ja voimaharjoittelu kestävyyslajeissa” (Nummela ja Häkkinen 2016) kirjaa. Ennen listausta voimaharjoittelumallista Ohtonen muistuttaa, että voimatasojen pitää olla riittävällä tasolla, että harjoitus kehittää urheilijan ominaisuuksia.  

–   8-12 viikkoa maksimivoimaa peruskuntokauden (PK) alussa. Jos voimatasot eivät ole riittävällä tasolla, niin sitten harjoitukset tehdään kevyemmillä painoilla ja kuntopiirityyppisesti. Sen jälkeen treenataan nopeus- ja kontrastivoimaa. Näiden lisänä voi olla 1 core/jumppaharjoitus viikossa. Tärkeintä on, että voimaharjoittelu menee säännöllisesti koko kauden, kerran viikossa.

Kestävyysurheilijan harjoittelun suunnittelu ja testaaminen

Tavoitteelliseen harjoitteluun kuuluu olennaisena osana myös kehittymisen mittaaminen. Iivo Niskasen ja Suomen sprinttihiihtomaajoukkueen valmentaja, entinen maajoukkuehiihtäjä Olli Ohtonen pitää kehityksen seuraamista eri tavoin mittaamalla erittäin tärkeänä osana tavoitteellista harjoittelua.

Keinoja harjoitusten seurantaan ja testaamiseen on useita: harjoituspäiväkirja, sykemittareiden tai rannetietokoneiden logit, fyysisen suorituskyvyn testit, suorat maksimitestit testiasemilla, ”pikkumatto”-testit eli submaksimaaliset kenttätestit, kuormitus- ja stressimittarit sekä sykevälivaihteluiden mittaaminen.

– Vain systemaattisella mittaamisella voi varmistua harjoittelun onnistumisesta. Yksinkertaisimmillaan testaaminen on tutun lenkin tekemistä tietyllä syketasolla määräajoin ja saatujen aikojen vertaamista aiempiin lenkkeihin.

Harjoittelun jaksottaminen

Ohtonen jakaa harjoitteluvuoden viiteen eri jaksoon: peruskuntokausi (PK), kilpailuun valmistava kausi (KVK), kilpailukausi (KK) sekä ylimenokausi (YK).

Esimerkiksi polkujuoksijan harjoittelukalenteriksi Ohtonen esittelee seuraavan perussuunnitelman.

  • Loka-, marras- ja joulukuu ovat Peruskunto 1 vaihetta. Silloin kehitetään peruskestävyyttä (PK) 2-3 kertaa, vauhtikestävyyttä (VK) kerran ja voimaharjoituksia 1-2 tai jopa kolme kertaa viikossa. Treenikauden tuloksia kannattaa käydä mittaamassa mattotestissä.
  • Tammi-, helmi- ja maaliskuu on Peruskunto 2 jaksoa. Jakson tavoitteena on peruskunnon ja voiman kehittäminen. Jaksossa harjoitellaan peruskestävyyttä 2 kertaa, vauhtikestävyyttä kerran ja voimaharjoituksia 1-2 kertaa viikossa. Treenikauden tuloksia kannattaa käydä mittaamassa mattotestissä.
  • Huhti- ja toukokuu on kilpailuun valmistavaa kautta (KVK). Silloin harjoituksilla kaivetaan esiin kilpailuominaisuuksia. Viikkotreeneistä kaksi on PK:ta, 1-2 VK:ta tai maksimikestävyyttä (MK) ja yksi voimaharjoituksia. KVK-kauden tuloksia mitataan mattotestillä sekä leireilyllä.
  • Kesä-, heinä- ja elokuu ovat kilpailukautta. Kesään asetetaan pääkilpailut, joiden mukaan harjoittelua hienosäädetään. Peruskaava on kaksi PK-treeniä, 1-2 VK- tai MK-harjoitusta sekä yksi voimatreeni viikossa. Tulokset mitataan kilpailuissa ja kenttätesteillä.
  • Syyskuussa on ylimenokausi (YK) jolloin keskitytään palautteluun, kehon huoltoon ja muihin lajeihin.

Ohtonen hyödynsi kirjaa Nummela ja Häkkinen 2016: ”Huippu-urheiluvalmennus: Kestävyys- ja voimaharjoittelu kestävyyslajeissa”

Olli Ohtonen Vuokatti Trail Challengen 100 km juoksussa 2016
Olli Ohtonen Vuokatti Trail Challengen 100 km juoksussa 2016

Jussi Ovaskainen281 Artikkelia

    Alamäkipyöräily kasvattaa suosiotaan

    Alamäkipyöräily kasvattaa suosiotaan

    Extreme-lajiksi mielletty alamäkipyöräily on kasvattanut voimakkaasti suosiotaan viimevuosina. Yhtenä syynä on rinnekeskuksien aloittelijoille suunnitellut toimenpiteen. Aloittelijoille löytyy sopivia ja turvallisia reittejä sekä halutessa myös opastusta lajin pariin. Suomessa noin 15 hiihtokeskusta pyörittää hissejä kesällä alamäkipyöräilijöiden iloksi. Alamäkipyöräilyssä asiakas ostaa hissilipun,…

    Fjällräven vaatettaa metsästäjän

    Fjällräven vaatettaa metsästäjän

    Conscious Hunting eli vastuullinen metsästys tarkoittaaFjällrävenillä tasapainoa. Se ei ole palkintojen keräystä, taidoilla kehumista tai urheilusuoritus. Mikään ei ole turhaa, vaan yksinkertaista ja vuorovaikutteista villin luonnon kanssa. Fjällräven on ollut arvostettu brändi metsästäjien keskuudessa jo yli 50 vuotta. Tämän päivän…

    Kuhan kalastuksesta

    Kuhan kalastuksesta

    Herkullinen kuha on toivottu saalis ja vieras ruokapöytään. Kuhaa on yleinen kala aina Etelä-Lapin korkeudelle saakka. Kuha on käy ahnaasti uistimiin. Kevytvetouistelu on yleisin mökkikalastajan kuhan saanti tapa. Kevytvetouistelua voi tehdä helposti pienveneellä soutaen tai moottorin avustamana muutamaa vapaa käyttäen.…