Olli Ohtosen vinkit polkujuoksijan voimaharjoitteluun

Olli Ohtosen vinkit polkujuoksijan voimaharjoitteluun

Olli Ohtonen on entinen maajoukkuehiihtäjä, nykyinen aktiiviliikkuja. Työssään Jyväskylän Yliopiston tutkijana, Suomen sprinttihiihtomaajoukkueen valmentajana sekä Iivo Niskasen henkilökohtaisena valmentajana hän on hyvin perillä kestävyysurheilun ja myös polkujuoksun saloista.

Juoksija treenaa juoksemalla. Ohtonen suosittelee tavoitteellisia polkujuoksijoita panostamaan myös voimaharjoitteluun, sillä se parantaa hermojärjestelmän tehontuottokykyä sekä kestävyyssuorituksen taloudellisuutta.

– Voimaharjoittelu parantaa myös loppukirikykyä, mikä on tärkeä ominaisuus huipulle pyrkiville urheilijoille. Kaikille tärkeätä on voimaharjoittelun ennaltaehkäisevä vaikutus urheiluvammoihin. Parantuneen lihaskunnon myötä myös juoksumäärien sietokyky kasvaa. Kuntosalilta ei haeta lihasten kasvua, vaan hermolihasjärjestelmän voimantuottokykyä, joka palvelee kestävyyskunnon kehittymistä.

Kestävyysurheilijan voimaharjoittelu

Ohtonen hyödyntää valmennuksessaan ”Huippu-urheiluvalmennus: Kestävyys- ja voimaharjoittelu kestävyyslajeissa” (Nummela ja Häkkinen 2016) kirjaa. Ennen listausta voimaharjoittelumallista Ohtonen muistuttaa, että voimatasojen pitää olla riittävällä tasolla, että harjoitus kehittää urheilijan ominaisuuksia.  

–   8-12 viikkoa maksimivoimaa peruskuntokauden (PK) alussa. Jos voimatasot eivät ole riittävällä tasolla, niin sitten harjoitukset tehdään kevyemmillä painoilla ja kuntopiirityyppisesti. Sen jälkeen treenataan nopeus- ja kontrastivoimaa. Näiden lisänä voi olla 1 core/jumppaharjoitus viikossa. Tärkeintä on, että voimaharjoittelu menee säännöllisesti koko kauden, kerran viikossa.

Kestävyysurheilijan harjoittelun suunnittelu ja testaaminen

Tavoitteelliseen harjoitteluun kuuluu olennaisena osana myös kehittymisen mittaaminen. Iivo Niskasen ja Suomen sprinttihiihtomaajoukkueen valmentaja, entinen maajoukkuehiihtäjä Olli Ohtonen pitää kehityksen seuraamista eri tavoin mittaamalla erittäin tärkeänä osana tavoitteellista harjoittelua.

Keinoja harjoitusten seurantaan ja testaamiseen on useita: harjoituspäiväkirja, sykemittareiden tai rannetietokoneiden logit, fyysisen suorituskyvyn testit, suorat maksimitestit testiasemilla, ”pikkumatto”-testit eli submaksimaaliset kenttätestit, kuormitus- ja stressimittarit sekä sykevälivaihteluiden mittaaminen.

– Vain systemaattisella mittaamisella voi varmistua harjoittelun onnistumisesta. Yksinkertaisimmillaan testaaminen on tutun lenkin tekemistä tietyllä syketasolla määräajoin ja saatujen aikojen vertaamista aiempiin lenkkeihin.

Harjoittelun jaksottaminen

Ohtonen jakaa harjoitteluvuoden viiteen eri jaksoon: peruskuntokausi (PK), kilpailuun valmistava kausi (KVK), kilpailukausi (KK) sekä ylimenokausi (YK).

Esimerkiksi polkujuoksijan harjoittelukalenteriksi Ohtonen esittelee seuraavan perussuunnitelman.

  • Loka-, marras- ja joulukuu ovat Peruskunto 1 vaihetta. Silloin kehitetään peruskestävyyttä (PK) 2-3 kertaa, vauhtikestävyyttä (VK) kerran ja voimaharjoituksia 1-2 tai jopa kolme kertaa viikossa. Treenikauden tuloksia kannattaa käydä mittaamassa mattotestissä.
  • Tammi-, helmi- ja maaliskuu on Peruskunto 2 jaksoa. Jakson tavoitteena on peruskunnon ja voiman kehittäminen. Jaksossa harjoitellaan peruskestävyyttä 2 kertaa, vauhtikestävyyttä kerran ja voimaharjoituksia 1-2 kertaa viikossa. Treenikauden tuloksia kannattaa käydä mittaamassa mattotestissä.
  • Huhti- ja toukokuu on kilpailuun valmistavaa kautta (KVK). Silloin harjoituksilla kaivetaan esiin kilpailuominaisuuksia. Viikkotreeneistä kaksi on PK:ta, 1-2 VK:ta tai maksimikestävyyttä (MK) ja yksi voimaharjoituksia. KVK-kauden tuloksia mitataan mattotestillä sekä leireilyllä.
  • Kesä-, heinä- ja elokuu ovat kilpailukautta. Kesään asetetaan pääkilpailut, joiden mukaan harjoittelua hienosäädetään. Peruskaava on kaksi PK-treeniä, 1-2 VK- tai MK-harjoitusta sekä yksi voimatreeni viikossa. Tulokset mitataan kilpailuissa ja kenttätesteillä.
  • Syyskuussa on ylimenokausi (YK) jolloin keskitytään palautteluun, kehon huoltoon ja muihin lajeihin.

Ohtonen hyödynsi kirjaa Nummela ja Häkkinen 2016: ”Huippu-urheiluvalmennus: Kestävyys- ja voimaharjoittelu kestävyyslajeissa”

Olli Ohtonen Vuokatti Trail Challengen 100 km juoksussa 2016
Olli Ohtonen Vuokatti Trail Challengen 100 km juoksussa 2016

Jussi Ovaskainen315 Artikkelia

    Polar Ignite -fitnesskello on tietoturvallinen valinta

    Polar Ignite -fitnesskello on tietoturvallinen valinta

    Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on tänään julkaissut Tietoturvamerkin. Merkki on kehitetty Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen pilottiprojektina yhdessä Cozify Oy:n, DNA Oyj:n ja Polar Electro Oy:n kanssa. Ensimmäiset Tietoturvamerkit on nyt myönnetty Cozifyn Hub -älykotisovellukselle, DNA:n Wattinen -älylämmityspalvelulle ja Polar Ignite -fitnessälykellolle. Tietoturvamerkki takaa…

    FIS ja Halti – yhteistyötä 11 vuotta

    FIS ja Halti – yhteistyötä 11 vuotta

     Pujottelun maailmancup osakilpailu käytiin viime viikonloppuna Levillä. Maailmancupia organisoivan Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n työntekijät pukeutuvat Haltin vaatteisiin. Halti ja Kansainvälinen hiihtoliitto, FIS, ovat aloittaneet yhdennentoista yhteistyökauden. Vuosien aikana yhteistyö on laajentunut alppilajeista kuuteen olympialajiin: alppihiihtoon, maastohiihtoon, mäkihyppyyn, yhdistettyyn sekä freestyleen ja…

    Vauhti voitelee fluorittomasti

    Vauhti voitelee fluorittomasti

    Suksivoideteollisuus on pitkään pyrkinyt löytämään voitelutuotteissa haitalliseksi todetuille fluorilisäaineille korvaavia raaka-aineita. Vauhdin uudet fluorittomat PURE-tuotteet ovat saatavana jo tämän talven lumille. Vauhdin PURE-mallisto on vuonna 2015 aloitetun kehitystyön tulos, jota on tehty yhdessä mm. Itä-Suomen yliopiston kanssa. Uuden malliston ja…