Olli Ohtosen vinkit polkujuoksijan voimaharjoitteluun

Olli Ohtosen vinkit polkujuoksijan voimaharjoitteluun

Olli Ohtonen on entinen maajoukkuehiihtäjä, nykyinen aktiiviliikkuja. Työssään Jyväskylän Yliopiston tutkijana, Suomen sprinttihiihtomaajoukkueen valmentajana sekä Iivo Niskasen henkilökohtaisena valmentajana hän on hyvin perillä kestävyysurheilun ja myös polkujuoksun saloista.

Juoksija treenaa juoksemalla. Ohtonen suosittelee tavoitteellisia polkujuoksijoita panostamaan myös voimaharjoitteluun, sillä se parantaa hermojärjestelmän tehontuottokykyä sekä kestävyyssuorituksen taloudellisuutta.

– Voimaharjoittelu parantaa myös loppukirikykyä, mikä on tärkeä ominaisuus huipulle pyrkiville urheilijoille. Kaikille tärkeätä on voimaharjoittelun ennaltaehkäisevä vaikutus urheiluvammoihin. Parantuneen lihaskunnon myötä myös juoksumäärien sietokyky kasvaa. Kuntosalilta ei haeta lihasten kasvua, vaan hermolihasjärjestelmän voimantuottokykyä, joka palvelee kestävyyskunnon kehittymistä.

Kestävyysurheilijan voimaharjoittelu

Ohtonen hyödyntää valmennuksessaan ”Huippu-urheiluvalmennus: Kestävyys- ja voimaharjoittelu kestävyyslajeissa” (Nummela ja Häkkinen 2016) kirjaa. Ennen listausta voimaharjoittelumallista Ohtonen muistuttaa, että voimatasojen pitää olla riittävällä tasolla, että harjoitus kehittää urheilijan ominaisuuksia.  

–   8-12 viikkoa maksimivoimaa peruskuntokauden (PK) alussa. Jos voimatasot eivät ole riittävällä tasolla, niin sitten harjoitukset tehdään kevyemmillä painoilla ja kuntopiirityyppisesti. Sen jälkeen treenataan nopeus- ja kontrastivoimaa. Näiden lisänä voi olla 1 core/jumppaharjoitus viikossa. Tärkeintä on, että voimaharjoittelu menee säännöllisesti koko kauden, kerran viikossa.

Kestävyysurheilijan harjoittelun suunnittelu ja testaaminen

Tavoitteelliseen harjoitteluun kuuluu olennaisena osana myös kehittymisen mittaaminen. Iivo Niskasen ja Suomen sprinttihiihtomaajoukkueen valmentaja, entinen maajoukkuehiihtäjä Olli Ohtonen pitää kehityksen seuraamista eri tavoin mittaamalla erittäin tärkeänä osana tavoitteellista harjoittelua.

Keinoja harjoitusten seurantaan ja testaamiseen on useita: harjoituspäiväkirja, sykemittareiden tai rannetietokoneiden logit, fyysisen suorituskyvyn testit, suorat maksimitestit testiasemilla, ”pikkumatto”-testit eli submaksimaaliset kenttätestit, kuormitus- ja stressimittarit sekä sykevälivaihteluiden mittaaminen.

– Vain systemaattisella mittaamisella voi varmistua harjoittelun onnistumisesta. Yksinkertaisimmillaan testaaminen on tutun lenkin tekemistä tietyllä syketasolla määräajoin ja saatujen aikojen vertaamista aiempiin lenkkeihin.

Harjoittelun jaksottaminen

Ohtonen jakaa harjoitteluvuoden viiteen eri jaksoon: peruskuntokausi (PK), kilpailuun valmistava kausi (KVK), kilpailukausi (KK) sekä ylimenokausi (YK).

Esimerkiksi polkujuoksijan harjoittelukalenteriksi Ohtonen esittelee seuraavan perussuunnitelman.

  • Loka-, marras- ja joulukuu ovat Peruskunto 1 vaihetta. Silloin kehitetään peruskestävyyttä (PK) 2-3 kertaa, vauhtikestävyyttä (VK) kerran ja voimaharjoituksia 1-2 tai jopa kolme kertaa viikossa. Treenikauden tuloksia kannattaa käydä mittaamassa mattotestissä.
  • Tammi-, helmi- ja maaliskuu on Peruskunto 2 jaksoa. Jakson tavoitteena on peruskunnon ja voiman kehittäminen. Jaksossa harjoitellaan peruskestävyyttä 2 kertaa, vauhtikestävyyttä kerran ja voimaharjoituksia 1-2 kertaa viikossa. Treenikauden tuloksia kannattaa käydä mittaamassa mattotestissä.
  • Huhti- ja toukokuu on kilpailuun valmistavaa kautta (KVK). Silloin harjoituksilla kaivetaan esiin kilpailuominaisuuksia. Viikkotreeneistä kaksi on PK:ta, 1-2 VK:ta tai maksimikestävyyttä (MK) ja yksi voimaharjoituksia. KVK-kauden tuloksia mitataan mattotestillä sekä leireilyllä.
  • Kesä-, heinä- ja elokuu ovat kilpailukautta. Kesään asetetaan pääkilpailut, joiden mukaan harjoittelua hienosäädetään. Peruskaava on kaksi PK-treeniä, 1-2 VK- tai MK-harjoitusta sekä yksi voimatreeni viikossa. Tulokset mitataan kilpailuissa ja kenttätesteillä.
  • Syyskuussa on ylimenokausi (YK) jolloin keskitytään palautteluun, kehon huoltoon ja muihin lajeihin.

Ohtonen hyödynsi kirjaa Nummela ja Häkkinen 2016: ”Huippu-urheiluvalmennus: Kestävyys- ja voimaharjoittelu kestävyyslajeissa”

Olli Ohtonen Vuokatti Trail Challengen 100 km juoksussa 2016
Olli Ohtonen Vuokatti Trail Challengen 100 km juoksussa 2016

Jussi Ovaskainen123 Artikkelia

    Helly Hansen Life Pocket - akulle kestoa myös pakkasessa

    Helly Hansen Life Pocket - akulle kestoa myös pakkasessa

    Helly Hansenin talven 17/18 kaikissa laskettelutakeissa on Primaloftin ja NASAn kanssa kehitetty Life Pocket -tasku. Tasku parantaa älypuhelimen tai kameran akun kestävyyttä jopa kolminkertaisesti tavalliseen taskuun verrattuna. Aerogeelillä vuorattu Life Pocket -tasku mahdollistaa matkaviestimen käytön kovassakin pakkasessa. Laskettelu on visuaalinen…

    Keli on toissijainen asia Haglöfsin lasketteluvaatteilla

    Keli on toissijainen asia Haglöfsin lasketteluvaatteilla

    Laskettelussa vaatteiden ominaisuudet joutuvat kovalle koetukselle. Säät vaihtelevat paukkupakkasista kevään liki hellelukemiin. Vaatteiden tulee kestää myös mekaanista rasitusta, kuten hiihtohissien hankausta ja suksien kanttien viiltoja. Haglöfsin kauden uutuudet ovat naisten Haglöfs Khione sekä miesten Haglöfs Nengal, joissa luotetaan Gore-Texin hyvin…

    Suunto Traverse Alpha -mallistoon uudistuksia

    Suunto Traverse Alpha -mallistoon uudistuksia

    Suunto on julkaissut kaksi uutta kuosia Suunto Traverse Alpha -mallistoon. Uusien Traverse Alpha Woodland- ja Traverse Alpha Concrete -mallien ulkoasu on saanut inspiraationsa Suomen armeijan käyttämistä maastokuvioista ja korostaen Suunnon mainetta kestävien urheilukellojen kehittäjänä. Traverse Alpha Woodland -kellossa tumma, pykälletty,…