Senso-blogi 1: Aivot mukaan lenkille ja salille

Senso-blogi 1: Aivot mukaan lenkille ja salille

Milloin viimeksi mietit aivojasi kun lähdit lenkille tai kuntosalille? Taisit huolehtia sykemittaristasi, juomapullosta, soittolistasta. Vai mietitkö onko edessä jalkapäivä, maksimipäivä, rasvanpolttotreenit? Mutta ajatuksia aivoille – miten saisit aivoilta apua lenkille tai salille? Ajatuksia nolla!

Tossuja jalkaan laittaessasi saattoi mieleesi hiipiä jotain askeleista tai käsien käytöstä. Tai mitenkä syvälle sen kyykyn piti mennä ja kannattako tehdä etu- vai takakyykkyä. Tärkeitä asioita yhtä kaikki mutta: ilman ymmärrystä miten aivosi haluavat sinun juoksevan tai kyykkävään, avaat ovet ainakin kahdelle kutsumattomalle vieraalle: luvattu tuloskehitys hidastuu ja yllättävät, toistuvat kiputilat tunkevat arkeesi. Näiden kahden ansiosta oletkin kohta valmis vaihtamaan treenisysteemiäsi, saliohjelmaa ja lopulta valmentajaa. Miksi näin?

Aivot ovat kaikessa mukana mitä teemme mutta urheillessa – kuten liian usein muutoinkin – jätämme huomioimatta aivojen ja hermoston tarjoaman avun suorituksiimme. Toimimme kuin entisessä mainoksessa – laitamme aivot narikkaan. Toki on oleellista keskittyä juostessa askellukseen, jotta askel rullaa eteenpäin törmäämisen sijasta. Tai kuinka suorana alaselän pitää olla jalkakyykkyjä tehdessä, jotta vältytään rikkomasta välilevyjä. Mutta vielä oleellisempaa olisi tunnistaa miten juuri sinun kohdallasi aivot ja hermosto mahdollistavat jalan rullauksen eteenpäin tai miten aivot ja hermosto haluavat alaselkäsi asettuvan tehdessäsi elämäsi parasta kyykkytreeniä. Olisi aika ottaa aivot mukaan lenkille ja salille. Miten tämän voisi tehdä?

Pitkään olemme olleet siinä uskossa että biomekaniikan ja lihastoimintaketjujen ymmärtäminen riittävät takaamaan tuloskehityksen ja välttämään harjoitusperäiset loukkaantumiset. Tänään yhä useampi suomalainenkin tietää jo, että liike alkaa aivojen ja hermoston aktivoitumisesta. Toisin sanoen, ensin aktivoituvat aivot ja hermosto, jotka sytyttävät lihastoimintaketjut toimintaan. Lihasten voimaa haluttuun suoritukseen välittyy sitten tarkoituksenmukaisemmin biomekaniikan lainalaisuuksia kunnioittaen. Eli kehomme toimii järjestyksessä: aivot -> lihakset -> biomekaniikka -> tarkoituksenmukainen suoritus.

Mitä tämä voisi tarkoittaa käytännössä? Kokeilepa seuraavaa – ja hämmästy! Avuksesi tarvitset kaverin ja puolen minuutin verran aikaa. Toimi näin:
1) Tee paikallasi seisten polvennosto askelluksia 8x ihan kuin polvennostojuoksussa, kuitenkin ilman juoksuaskelia
2) Välittömästi tämän jälkeen jää seisomaan paikallesi ja suorista kätesi hartialinjalle vartalon eteen ja pyydä kaveriasi painamaan kättäsi kohti lattiaa. Vastusta niin hyvin kuin pystyt vartalon perusasento kuitenkin koko ajan säilyttäen
3) Tee paikallasi seisten kantapäät pakaroihin askelluksia 8x ihan kuin kantapäät pakaroihin juoksussa, kuitenkin ilman juoksuaskelia
4) Välittömästi tämän jälkeen jää seisomaan paikallesi ja suorista kätesi hartialinjalle vartalon eteen ja pyydä kaveriasi painamaan kättäsi kohti lattiaa. Vastusta niin hyvin kuin pystyt vartalon perusasento kuitenkin koko ajan säilyttäen
5) Kumman askelluksen jälkeen oli helpompi vastustaa? Jos onnistuit tekemään testin oikein, jommankumman askellustavan jälkeen sinun on selvästi helpompi vastustaa kaverin reipasta kädenpainamista

Oheinen ”kotitesti” on esimerkki yhdestä monista toiminnallisen neurotieteen sensomotorisen metodin testeistä, joilla voidaan luotettavasti selvittää aivojen ja hermoston synnynnäiset aktivoitumistavat eli luontaiset vahvuudet. Toiminnallista neurotiedettä on maailmalla käytetty jo pitkään. Aluksi metodit olivat vain huippu-urheilijoiden käytössä, nykyään niitä on tarjolle kaikille itsensä kehittämisestä kiinnostuneille – myös meille suomalaisille.

Mitä mahdollisuuksia tai hyötyjä oheinen ”kotitesti” sitten tarjoaa? Jos polven nosto askelluksen jälkeen oli helpompaa vastustaa, keskity lenkille siihen, että nostat polvea (Kuva A), ja keskityt polven sääreen liikkeeseen vartalon etupuolella. Ja salilla voisit tehdä enemmän etukyykyn kaltaisia jalkaliikkeitä kuin takakyykkyä tuloskehityksesi takaamiseksi.

Kuva A
Kuva A

Jos taasen kantapäät pakaroihin askelluksen jälkeen ”olit voimakkaampi”, keskity juoksussasi ”kaapaisu” vaiheeseen (Kuva B), tee siitä mahdollisimman nopea ja keskity enemmän siihen, mitä jalka tekee vartalosi takana. Ja salilla kannattaa tällöin tehdä takakyykyn kaltaisia liikkeitä enemmän kuin etukyykkyjä.

Kuva B
Kuva B

Palataan alkuun, hetkeen kun olit lähdössä lenkille tai salille. Ehkä kuitenkin katsoit kelloasi ja totesit että no joo, tänään huoltotreeni kun ei ole aikaa kunnon treeniin. Hyvä niin, vaikka toivonkin motivaation huoltotreenin löytyy ihan muualta kuin kellosta. Joka tapauksessa menit sitten lenkille, salille tai huoltotreeneihin, otathan aivosi mukaan! Eivät aivosia sinua pulaan jätä, vaikka et niitä erityisesti huomioisikaan. Tosin – neurotieteen tutkimusten mukaan – silloin saat aivoilta apua vain 40 yhtäaikaisen asian suorittamiseen. Kun huomiot aivojen ja hermoston yksilölliset tarpeesi – ne luontaiset vahvuutesi – aivosi työskentelevät 20 miljoonan yhtäaikaisen prosessin parissa sinun ollessas lenkillä, salilla tai huollossa. Arvaat varmaan miksi luvattu tuloskehitys hidastuu ja yllättävät, toistuvat kiputilat tunkevat arkeesi… Anna aivoille mahdollisuus ja menesty!

Marko Siivonen

Marko Siivonen1 Artikkeli

    Toiminnallisen neurotieteen erityisasiantuntija
    Valmentaja
    www.spinacor.com