Nykyisin Suomessakin suositellaan aurinkosuojatuotteiden käyttämistä ympäri vuoden, jos viettää paljon aikaa ulkosalla. Urheilijoiden aurinkosuojaan liittyy lisäksi muutamia erityispiirteitä, joihin nykyaikaiset aurinkosuojatuotteet onneksi antavat avun.
Urheilijoiden aurinkosuojauksen haasteena ovat treeni- ja kilpailutilanteissa ulkona vietetyt pitkät yhtäjaksoiset ajat, joiden aikana ei välttämättä ole mahdollista lisätä aurinkosuojavoidetta. Urheilija voi olla useita tunteja suorassa auringonpaisteessa, eikä vaatetuksesta ole suojaksi, sillä se on yleensä optimoitu lämmönsäätelyn tai aerodynamiikan eikä peittävyyden näkökulmasta.
– Urheilijan käyttämän aurinkosuojavoiteen tulee olla sellainen, ettei se haittaa urheilusuoritusta. Esimerkiksi aurinkosuojavoide ei saa valua silmiin tai poistaa kitkaa käsistä. Onneksi nykyaikaiset aurinkosuojavoiteet ovat niin kehittyneitä, että ne tarjoavat pitkäaikaisen suojan, vaikka urheilija hikoilisi runsaasti tai iholle tulisi vesiroiskeita, lääkäriasema Ihosairaalan ihotautilääkäri Carl Kyrklund kertoo.
Määrällä on merkitystä
Paras aurinkosuoja saavutetaan, kun aurinkosuojavoide levitetään 15 minuuttia ennen ulosmenoa ja sitä levitetään mieluusti kaksi kertaa peräkkäin.
– Hyvä määrä aurinkosuojavoidetta on yksi ruokalusikallinen kättä ja jalkaa kohden. Sama määrä riittää myös kasvoille. Vartalolle voidetta tulee laittaa enemmän. Suositus on, että mieluummin liian paljon kuin liian vähän, Kyrklund muistuttaa.
Aurinkosuojavoidetta pitää myös lisätä ulkona. Suositus on tehdä se kahden tunnin välein, jotta teho on optimaalinen. Urheilijoille tämä ei ole aina mahdollista, jolloin kannattaa kiinnittää huomiota oikeanlaisen aurinkosuojatuotteen valintaan.
– Urheilijoiden kannattaa valita aurinkosuojavoide, jonka suojakerroin on 50 tai yli ja joka on suunniteltu urheiluun. Tällaiset voiteet yleensä imeytyvät aivan ihon pintaan ja antavat suojan useaksi tunniksi, vaikka hikoilisikin, ja niissä on usein mukana kemiallisia aurinkosuojafilttereitä.
Jos viettää vuoden ympäri paljon aikaa ulkona, kannattaa aurinkosuojavoidetta suositusten mukaan käyttää päivittäin. Suojavoide kannattaa valita myös oman ihotyypin mukaan. Herkästi rasvoittuvalle iholle kannattaa valita kevyt aurinkosuojavoide. Kuivaihoinen puolestaan voi valita käyttöönsä rasvaisemman suojavoiteen, joka samalla kosteuttaa ihoa.
Sama suojakerroin toimii Suomessa ja muualla. Carl Kyrklundin mukaan aina kun käyttää aurinkosuojavoidetta kannattaakin valita suojakertoimeksi 50 tai yli, oli sitten Suomessa tai ulkomailla.
Tämä johtuu siitä, että yleensä ihmiset levittävät aurinkosuojavoidetta keskimäärin vain kolmasosan siitä määrästä, joka voiteen tarjoaman suojakertoimen saavuttamiseksi vaaditaan. Niinpä suojataso on lähes aina pienempi kuin mitä pakkauksessa lukee. Lisäksi suojakerroin heikkenee, jos aurinkosuojatuotetta ei lisätä säännöllisesti.
Suomessakin uutisten säätiedotuksissa puhutaan nykyään UV-indeksistä ja varoitetaan sen voimakkuudesta. Indeksi kertoo auringon ultraviolettisäteilyn voimakkuudesta, ja sen tarkoitus on auttaa ihmisiä suojautumaan ultraviolettisäteilyn vaaroilta, kuten auringonpolttamilta, ihosyövältä ja silmävammoilta.
– Aurinkosuojatuotteita kannattaa käyttää aina, kun UV-indeksi on yli 3. Etelä-Suomessa näin on toukokuun alusta elokuun lopulle. Aurinkosuojavoidetta kannattaa levittää iholle kauttaaltaan. Usein huulien, korvien, nenän ja miehillä myös hiuksista harventuneen päälaen suojaaminen unohtuvat.
Kesä on talvea haastavampaa aikaa auringolta suojautumisen kannalta, sillä lämpimällä säällä käytetään vähemmän vaatteita ja ulkona vietetään enemmän aikaa. Kesällä myös UV-säteiden voimakkuus on suurempi kuin talvella.
Vaatteiden ja suojavoiteen yhdistelmä paras
Urheilijalle parhaan suojan aurinkoa vastaan tarjoaakin usein auringolta suojaavien vaatteiden ja aurinkosuojatuotteen yhdistelmä.
– Tämä korostuu esimerkiksi vesiurheilussa tai triathlonissa, koska minkään aurinkosuojavoiteen teho ei kestä kovin pitkiä aikoja vedessä, Kyrklund sanoo.
Aurinkosuojatuotteissa on tarjolla sekä fysikaalisen eli ihon pinnalle jäävän suojan tarjoavia tuotteita että ihoon imeytyvän kemiallisen suojan tarjoavia tuotteita. Kummat sopivat urheilijan käyttöön paremmin?
– Kemialliset ja fysikaaliset aurinkosuojatuotteet ovat ominaisuuksiltaan erilaiset, ja molemmissa on omat etunsa. Tärkeämpää on aurinkosuojavoidetta valitessa varmistaa, että siinä on hyvä UVA- ja UVB-suoja, riittävän suuri suojakerroin ja että sitä levitetään riittävästi, Kyrklund tiivistää.
Seikkailujuoksija Jukka Viljasen käyttämiltä aurinkosuojatuotteilta vaaditaan kestävyyttä ääriolosuhteissa
Jos auringolta suojautuminen on paljon ulkona olevalle urheilijalle vaikeaa, on se autiomaissa ja jäätiköillä juoksevalle Jukka Viljaselle lähes mahdoton tehtävä.
Juoksuseikkailut ovat vieneet Viljasen vuosien saatossa niin Kalaharin kuin Saharankin autiomaihin, Pohjoisnavalle ja Grönlantiin. Vuonna 2012 hän juoksi yksin ensimmäisenä ihmisenä Saharan halki sekä 2019 Grönlannin halki 18 päivässä tukitiiminsä ja koirien kanssa. Jukka Viljasen seuraava tavoite on juosta Arabian hiekkaerämaan halki; sitä ei tiettävästi ole kukaan aiemmin tehnyt.
Minkälaisia ovat seikkailujuoksijan ääriolosuhteissa käyttämät aurinkosuojatuotteet ja mitä niiltä vaaditaan?
– Tuotteiden pitää olla erittäin vahvoja ja suojaavia, koska liikun alueilla, missä on auringonvaloa erittäin paljon. Lisäksi tuotteen pitää olla mahdollisimman luonnonmukainen, ettei se ärsytä ihoa, ja sen pitää olla helposti levitettävä, etteivät kädet jää tahmaisiksi, Jukka Viljanen kuvailee.
Aavikolla juoksijan haasteena on voimakas auringonpaiste, jolta ei pääse suojaan. Jäätiköllä puolestaan haasteena on lumi, joka heijastaa auringonvalosta takaisin taivaalle jopa 90 prosenttia. Jos käytössä ei ole aurinkolaseja, seurauksena on lumisokeus.
Aurinkosuojavoiteen lisäksi Jukka Viljanen käyttää aavikolla lippistä, ja tuulen yltyessä kovaksi jäätiköllä myös kasvosuojaa. Paras aurinkosuoja ääriolosuhteissa saavutetaan aurinkosuojatuotteita, vaatteita ja suojavarusteita yhdistelemällä.
– Grönlannissa yllätyin siitä, että paikallinen eskimoväestö piti niin paljon aurinkorasvastani. Luulisi, että inuiitit olisivat tottuneet kovaan auringonpaisteeseen, mutta aina kun levitin suojavoidetta, jostain ilmestyi inuiitin käsi voidetta pyytämään. Niinpä jätin heille loput voiteestani, kun lähdin kotiin, Viljanen kertoo.
Saharan autiomaassa tulee aina, ja ilma on täynnä pientä hiekanjyvää. Hiekanjyvillä onkin tapana tarttua aurinkosuojavoiteella voideltuihin kasvoihin. Kuvassa mukana myös Jukan tiimikaveri Kirsi Montonen 1000 kilometriä pitkältä Trans-Kalahari Adventure Runilta.
Juoksupäivän jälkeen naama saattaa olla hieman eri näköinen kuin aamulla, Jukka Viljanen naurahtaa.
Teksti Thea Ekholm, Kuvat Shutterstock ja Greg Maud
